JD: 24 luovaa tuntia






Lokakuisen sunnuntain harmaus vaihtui nopeasti värikkääksi kuvien ja muotojen karnevaaliksi, kun astuin taidemuseon pihalta sisälle Ahjoon seuraamaan taiteilijoiden maratoonia.
Jo ovensuusta pystyin aistimaan keskittyneen tunnelman. Ahjo oli muuttunut noin viidentoista taiteilijan työhuoneeksi, jossa oltiin tehty töitä koko yön läpi iltapäivään asti. Monilla oli valmiita töitä lattioilla ja seinillä.

Kontrasteja kollaasitekniikalla

Kiertelin ympäriinsä ja jäin seuraamaan Tero Hirvosen kollaasitekniikkatyöskentelyä. Liimaa, sanomalehtiä ja akryylivärejä. Töissä on mielenkiintoisia kontrasteja.  Teron mukaan mitään ei kannata heittää pois. Katson töitä ja inspiroidun ajattelemaan, miten voisin käyttää vanhoja pitsejä, kankaita tai mitä tahansa, mitä kotoa voi löytää osana maalausta.

Suru muuntuu sanoiksi ja kuviksi

Seuraavaksi katseeni jäi lukemaan runoa, joka on maalattu punaiselle taustalle. "Olen hengityksesi, joka heikosti kulkee kehkoissasi. Veresi, joka sumuisena sykki suonissasi. Luustosi, joka kohta mätänee pois.--" Keskustelin tekstien merkityksestä taitelijan Katja Pirisen kanssa ja selvisi, että runot ja maalaukset olivat osa taiteilijan surutyötä läheisten ihmisten kuolemasta ja vakavasta sairaudesta. Keskustelimme aiheen henkilökohtaisuudesta ja rohkeudesta ilmaista arkoja asioita taiteen kautta. Katjalla on työn alla myös mielen sairautta käsittelevä kirja, jossa yhdistellään valokuvaa ja tekstiä.


Satumaailmoja maalailemaan

Lattialla on rivissä veikeitä hahmoja. Hanna Niemiaho haluaa sukeltaa satumaailmaan, joka antaa uutta energiaa arkeen. Työn alla oleva maisema houkutteleekin hyppäämään sisälle kuvaan. Hanna on myös opiskellut sosiaalialaa ja on kiinnostunut siitä, miten taidetta voisi käyttää maahanmuuttajien kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti